Rockstar of Peace - Dalai-lama - Rauhan Rokkistara

Torstai 11.3.2010 - Marjaana Will-Vidlund

Onko soveliasta kutsua Rauhan Rokkistaraksi Tiibetin kansan hengellistä ja maallista johtajaa, Tenzin Gyatsoa, maailmalla suuresti kunnioitettua 14. dalai-lamaa, Hänen Pyhyyttään?

Noin kahden sekunnin pohdinnan jälkeen arvioin: kyllä on, aivan ehdottomasti! Ehkä tuo ’titteli’ tuo hänet vielä lähemmäksi meidän tavallisten ihmisten tavallista arkea, sillä rokki- ja filmitähdethän ovat palvottuja kansan parissa.. Niin, maailmankuulu näyttelijä Richard Gere oli muuten perustamassa New Yorkin Tiibet-taloa toimien myös sen puheenjohtajana. Hmm.. huomaan jopa ajattelevani - ja hymyileväni ajatukselleni - että Dalai-lama itse saattaisi pitää tästä uudesta nimityksestä. Hänellähän on aivan loistava huumorintaju!

Olin hankkinut filmin 10 kysymystä Dalai-lamalle jo aiemmin. Myöhään maanantai-iltana 22.2. oli sopiva hetki katsoa se. Filmiä katsellessa kävi ilmi, että hänet oli julistettu uudeksi dalai-lamaksi tasan 70 vuotta sitten, 22.2.1940.

Haluan jakaa tässä joitakin asioita ja ajatuksia, sillä hänen rauhaa ja väkivallattomuutta korostavan sanomansa lisäksi hänen lempeä, myötätuntoinen ja rakastettava olemuksensa koskettaa hyvin vahvasti monella tavalla ja tasolla.

Dalai-lama

Dalai-lama syntyi 6. heinäkuuta 1935 maanviljelijäperheeseen Taktserissa koillis-Tiibetissä. Nykyään se on Qinghain maakuntaa Kiinassa. Hänen edeltäjänsä 13. dalai-lama, Thubten Gyatso, jätti ennen kuolemaansa vihjeitä ja gelugpa-koulukunnan perinteisten kokeiden perusteella hänet tunnistettiinkin 2-vuotiaana dalai-laman inkarnaatioksi eli ruumiillistumaksi. Dalai-lamat ovat Rakkauden Buddhan ilmentymiä ja he syntyvät yhä uudelleen maailmaan palvellakseen ihmiskuntaa. Dalai-laman nimi Tenzin Gyatso tarkoittaa ’viisauden valtamerta’.

Tiibetillä ja dalai-lamalla on ollut 1950-luvulta lähtien vaikutusvaltainen ja voimakas vihollinen: Kiina, joka miehitti Tiibetin. Vuonna 1959 dalai-lama seuraajineen joutui pakenemaan Intian puolelle, Dharamsalan kaupunkiin. Hän on johtanut siitä asti Dharamsalasta käsin Tiibetin pakolaishallitusta. Dharamsalasta on kehittynyt kasvatus- ja kulttuurikaupunki, jossa asuu kymmeniä tuhansia tiibetiläispakolaisia.

Dalai-lama on yrittänyt neuvotella ja keskustella kiinalaisten kanssa lukuisia kertoja. Hän esitti vuonna 1987 viiden kohdan rauhansuunnitelman, joka vakiinnuttaisi olot koko Aasiassa. Hän on saanut suurta kiitosta kaikkialta maailmasta valtio- ja lakimiehiltä – paitsi Kiinalta. ’Minä haen puolitietä’, hän sanoo, ’hyötyä molemmille, ei niin, että toinen häviää ja toinen voittaa’.

Dalai-lama haluaa Tiibetille autonomisen aseman Kiinan sisällä, hän ei aja Tiibetille itsenäisyyttä. Meillä suomalaisillahan oli autonomia, samantyyppinen sisäinen itsenäisyys, ennen ja jälkeen sortokausien, kun Suomi oli osa Venäjää. Ehkä voimme siksi myös kansakuntana - syvine juurinemme ja muistoinemme - tunnistaa syvempääkin veljeyttä ja myötätuntoa Tiibetin kansaa kohtaan..?

Dalai-lama on saanut lukuisia kunnianosoituksia. Valon kaupunki, Pariisi, myönsi hänelle kunniakansalaisuuden 21.4.2008. Nobelin rauhanpalkinto myönnettiin hänelle vuonna 1989.

Päivästään Dalai-lama kertoo, miten hän herää joka aamu klo 4 meditoimaan, syö sen jälkeen aamiaisen, kuuntelee uutisia, kuten BBC news, hoitaa tapaamisia, lukee fysiikkaa, neuropsykologiaa tms., matkustaa. Tavallisia asioita, eikä sittenkään..

Dalai-laman rakkauden, myötätunnon ja lempeyden sanomaa – poimittuja paloja ja ajatuksia

Jos ihminen haluaa aina vain lisää, jää hän henkisesti köyhäksi. Fyysisesti köyhä voi olla henkisesti rikas ja tyytyväinen.

'Ei ole ketään, joka ei arvostaisi myötätuntoa, armoa, olipa hän uskonnollinen tai ei, uskoopa hän jälleensyntymiseen tai ei.’

Itsekuri on tärkeää, jotta emme aja itseämme itsetuhoon. Erilaisten himojemme taltuttaminen on keskeistä. On tärkeää punnita tekojemme merkitys ja miettiä niiden seurauksia.

Kulttuurissa ja perinteissä on paljon hyvää ja säilytettävää. Kuitenkin jotkin tavata ovat vanhentuneita ja joutavat romukoppaan, esim. kastijärjestelmä ja ’lesken oikeudet’ (lesket eivät saa mennä uudelleen naimisiin).

Rauhanomainen vastarinta. Asevoimat ovat heikkoutta. Totuus on ratkaiseva ja vahva voima. Totuuden voima kasvaa ajan kanssa. Kielteisistä tunteista on päästävä eroon rauhanprosesseissakin – pilke silmäkulmassa hän sanookin.. lisää juhlia ja huvituksia, ystävystytään ja jutellaan sen jälkeen vakavista asioista!

Vihollisen tuhoaminen on itsetuhoa. Pitkällä tähtäyksellä vihollisen etu on meidän etumme. Sota ja vihollisen tuhoaminen ovat vanhentuneita käsitteinä. ’Vasta vihollisemme voi opettaa meitä todella harjoittamaan myötätunnon ja kärsivällisyyden hyveitä.’

’Lempeys on yksi perusasioista. Lempeyden, rakkauden ja myötätunnon avulla, näiden tunteiden, jotka ovat veljeyden ja sisarellisuuden sisin olemus, ihminen saavuttaa sisäisen rauhan. Tämä rakastava myötätunto on sisäisen rauhan perusta.’

Hyvä mieli, hyvä sydän ja lämpimät tunteet. Muistetaan hymy ja Huumorintaju – nauraa paljon ja myös ja erityisesti myös itsellemme!!

Haluan päättää tämän jutun Rauhan rokkistaran seuraavaan sanomaan:

’Heti syntymähetkestämme lähtien olemme vanhempiemme hoivan ja lempeyden varassa. Ja myöhemmin elämässämme, kun sairaus meitä ahdistaa ja tulemme vanhoiksi, olemme jälleen toisten lempeyden varassa. Kun siis sekä elämämme alussa ja lopussa olemme niin riippuvaisia toisten lempeydestä, miten elämämme keskivaiheilla löisimme laimin lempeyden toisia kohtaan?’

Kauan eläköön Rauhan Rokkistaramme - viisas dalai-lama!